Kesä 2009: Utsjoki-Cygnus, Kaldoaivi, Vätsäri

Matosouvi Anssin kompostilla ja menoksi. 25:n kuski ei halunnut avata keskiovea rinkkaani varten, ihme urpo. Intercity-junassa rinkka ei mahtunut hattuhyllylle! Hyvin vähän matkustajia, joten sai olla viereisellä istuimella. Rovaniemellä rinkka tuttuun paikkaan odottamaan, lyhyt kaupunkikierros ja Hemingwaysiin, joka oli auki 02:een asti. Loppuyöksi Shellin 24h-kahvilaan ja auringon noustessa pari fotoa joelta.

PE 31.7.2009

Ivalon-bussi lähti ajallaan, ja torkuin hyvän osan alkumatkasta. Ivalossa bussiaseman lähellä S-Market, josta kuivaporo ja C-tuliaiset. Utsjoen/Nuorgamin bussi odotteli jonkin aikaa posteja, ja odotutti meitä vielä enemmän jakaessaan niitä loppumatkasta. C:lle saavuin noin klo 14.

[Suomen tähtitiedehörhöjen kesäleiri Cygnus, tänä vuonna Utsjoella, oli tässä välissä. En näköjään pitänyt siitä päiväkirjaa.]

SU 2.8.2009

Noin klo 14 lähdettiin C:ltä rinkat selässä kävelemään, muut kunnioittivat kovin (mutteivät siis tarjonneet kyytiä polun alkuun. Noin 4 km myöhemmin alkoi julmettu nousu ylös tunturiin, mehut pois kerralla. Seurattiin voimalinjaa, mitä vähän oikaistiin yhden suoalueen välttämiseksi. Vaisjoki ylitettiin kahlaten linjan kohdalta (kammin luota olisi päässyt kuivin jaloin!) ja lopen uupuneina löydettiin kammi [1] sieltä mistä pitikin. Ei maan sisään kaivettu, ainoastaan ulkoa turpeilla vuorattu. Hyvät polttopuut vajassa, ja kirves. Illalla vilkaistiin vielä huomista joenylitystä. Kammissa pienet tulet, ja johan tarkeni nukkua.

MA 3.8.2009

Vetsijoen ylitys meni ihan hyvin kahlaten ja tukikeppien avulla Vaisjoen yhtymäkohdan yläpuolelta. Sen jälkeen kulku vaihtelevaa siistiä tunturia, varvikkoa, ja satunnaista suota. Pajib Háltejávrilla lounasta, ja kompassilla itään. Noin 6 km kuljettiin kohti selkeästi erottuvaa pättärää, joka saattoi olla 364.6 kolmiomittauspiste, tai sitten ei. Lammet eivät pitkään aikaan pitäneet yhtä kartan kanssa, mutta korkeus mätsäsi liki metrilleen! Samalla kompassisuunnalla kohti Kaldoaivin [2] rinteitä, jossa oli tarkoitus yöpyä. Päätettiin kuitenkin jäädä jo alas joelle, josta löytyikin unelma tasainen ISO leiripaikka, juuri siitä mihin kompassi ohjasi. Teltat pystyyn, safkat napaan ja unille. Mikon jo vetäydyttyä telttaansa testasin risukeitintä. Teevesi kiehui 20 min:ssa aika huonoilla puilla.

TI 4.8.2009

Upea aamu jälleen. Suunnattiin Kaldoaiviin ja Vuokko-Kuldojavri [3]—helpotuksekseni—oli missä pitikin. 323-lammella Urroaivin takana syötiin lounas ja käytiin kalassa. Mikko otti 30 cm taimenen, itsellä kävi 20 cm (laskin pois). Kompassilla 283-järvelle, jonka rannat matalia, joten ei kalastettu, ja lopuksi Puolmankijärvelle [4], jonka soilta löytyi KYPSIÄKIN hilloja! Kammi, nyt ihan maan sisään rakennettu ja muutenkin viehättävä, löytyi pienen etsinnän jälkeen paljon enemmän ylävirrasta kuin kartan mukaan. Nippa nappa näköetäisyydeltä putouksesta. Kodikas paikka, hyvät varusteet: pari sahaa, kirves, aterimia, kengät ja kirjasto, jossa Kammit -kirjan #1, vain 150 kpl painettu. Puupino ihan hyvää koivua, kelpasi paistaa taimen ja lettuja. (Vaikka kalastellessa satoikin pari pisaraa, eli oli siis sadepäivä, taisin polttaa oikean käsivarteni ja oikean puoliskon naamastani auringossa! [5])

KE 5.8.2009

Sama sää jatkuu. Heiteltiin vähän Pulmankijärvessä, minä kävin uimassa—tosi lämmintä! Junkers löytyi helposti, pienestä lammesta (ei lammen vierestä). Hyväkuntoinen jäänne. Juuri ennen Peälljekeähtseväddalle tuloa Mikko pludasi pienen puron ylityksessä. Jäätiin lounaalle ja Mikko kuivaili kenkäänsä. 267.5-lammen rannalla (niemessä) oli merkkaamaton kämppä, jota ei kuitenkaan käyty lähempää katsomassa. Lopulta saavuttiin Tsaarajärvelle, jossa Mikko ensimmäisellä heitolla sai 2-kiloisen hauen. Kun saavuttiin kämpälle, pihalla oli 2 telttaa ja kämpässä 3 tyttöä kamoineen. Tekivät kuitenkin tupaan tilaa, paistettiin kala (riitti tarjota tytöillekin, jotka peräti ihastuivat haukeen) ja painuttiin unten maille. (Kännykässä täydet palkit korkealla mäellä ennen Peällje...:a!)

TO 6.8.2009

Aamulla kävin uimassa tässäkin järvessä, ranta oli paljon syvempi kuin näytti—5 m päässä ei jalka enää yltänyt pohjaan. Mikko heitteli lippaa, jota harrit seurasivat mutteivät ottaneet. Polulla oli vielä soita ilman pitkospuita, mutta muuten helppoa kuljettavaa. Vastaantulijoita ei ollut, mutta kahden naisen porukkaa ohiteltiin pari kertaa. Jäätiin kalaan pikkulammelle mutkassa, kun polku kääntyi etelään. Otin hauen ensimmäisellä heitolla, Mikko kohta toisen. Vielä yhden hyvän harrinkin. Huikkimajoen kämpällä oli lopulta yhteensä noin 5 seuruetta, mutta vain me halusimme yöpyä kämpässä. Mikko trokasi haukifileitä ahkerasti muille, kaupaksi menivät kiitosten kera, ja saatiin mansikka-Ekström [6] vastalahjaksi. (Kaikki joenylitykset olivat helppoja kuivin jaloin, vaikkei siltoja missään.)

PE 7.8.2009

Ensimmäisiä havumetsiä tuli vastaan! Helppoa polkua, monotonisuutta rikkoi hauska venelossi ja riippusilta juuri ennen Opukasjärven kämppää. Tutulla naisporukalla oli aika... omalaatuinen tekniikka lossilla. Kämpällä oli paljon väkeä: lintujenlaskentaporukka koirineen häipyi, tsekki vetäytyi telttaansa, naisetkin telttailivat, me pääsimme taas tupaan. Istuttiin nuotiolla ja Mikko kävi kalassa. [Iisakkijärvellä pysähdyttiin kalaan ja lounaalle. Minulla yksi ottokokoinen harri.] Toinen naisista oli kulkenut Inarijärven itäpuolitse, sain hyvää tietota. Pari kertaa pelotteli sateella, mutta vain pelotteli. Edelleen on kuulemma hyvää säätä luvassa.

LA 8.8.2009

Vähän pilvisempi päivä, mutta aurinkokin paisteli ja lämmintä oli. Taival oli pitkälti mäntymetsää, kuin Kainuussa olisi ollut. Polku paikoin ikävän kivikkoista. Eräässä kahluupaikassa 20 cm hauenpoikanen hyppeli kivillä. Evoluutioko yrittää? Saavuttiin Sevetin Baarille, ja juuri samaan aikaan Mikon kyytikin saapui, vaikka kello oli noin 1730 (sovittu 1800). Hän tarjosi meille oluet, ja olisi de-facto ollut minunkin kamojani autoonsa pakkaamassa. Kieltäydyin kuitenkin houkuttelevasta tarjouksesta pistäytyä Norjassa Neidenissä. Katsellessani kylää vesitaso pörräsi alituiseen—riittää Air Taxilla asiakkaita. Kylässä oli hyvin vähän nähtävää. Camping [7] (hautuumaan takana) monine mökkeineen näytti täysin kuolleelta, en tosin mennyt kolkuttelemaan. Respa oli kyllä pimeänä ja huonekalutkin pinossa, vaikka lapun mukaan avoinna piti olla. Tutut kaksi naista olivat pakkaamassa kamojaan autoonsa. Tulivat sitten baariinkin, kuten tsekki myös, kun olin lohisopalla ja parilla lisäoluella. Sitten alkoi sadella, ja minä jatkoin matkaa. En järin pitkälle, ja vähän eksyilinkin merkkaamattomalta (paitsi karttaan) Sollomusjärven-polulta, joka paikoin oli melko vahva, paikoin eeeei. Jonkun km päässä Sevetistä laitoin pikku suolammen vierelle teltan, ja aloin iltapuuhiin ukkosen jyristellessä etäällä. Välillä sataa ripsauttelee, välillä taukoaa.

SU 9.8.2009

Lammen pohjoispuolelta löytyi tukeva polku oikeaan suuntaan, jota pilvipoudan vallitessa lähdin kulkemaan, ja satunnainen rapistunut maalipollakin tuli puissa vastaan, ja iankaiken vanhoja lahoja pitkoispuitakin. Poroerotusaitojen tullessa vastaan polku katosi. Mäen päältä näin järven, otin suunnan, ja rymistelin metsien halki. Juuri ennen Sollomusjärven kämppää (AT, toisin kuin kartassa!) polku löytyi taas. Kämpällä oli pariskunta, seitsemättä viikkoa metsässä! Kertoivat polun Järvenpäähän olevan hyvä ja merkitty, mutta siitä eteenpäin ei ole mitään. Äälisjärven eteläpäässä on kuulemma autiotupa [8]. Pesin T-paitani, paistoin letut ja jäin yöksi. Hillaa jonkun verran.

MA 10.8.2009

Uneni jyrkkään nousuun kääntyneestä barometrista ei toteutunut. Tikusateessa lähdin tukevaa polkua Järvenpäähän, jonne tullessa sade oli jo tauonnut. Raunioita, romua ja rikottuja pulloja. Kodassa (aika skeletal -malli) roikkui jonkun takki ja housut, ja seinustalla oli... baarikaappi? Suunnistin harjanteelle, joka puuttomassa kohdassaan oli aika ikävää kivikkoa. Huipulla kulki—ei oikeastaan yllättäen—polku, suurimman osan matkasta. Poroerotuspaikkaa en huomannut, mutta aita tuli vastaan, sai kuitenkin helposti alitettua. Vähän aiemmin olin näkevinäni savua edestäpäin harjanteen suunnassa, mutta ei tullut nuotionpitäjiä vastaan. Harjanne oli paikoin helppoa kuin tunturi, paikoin kivikkoa. Sen jälkeen maasto oli hyvin suurelta osin kivikkoa, joten jo ennen klo 20 panin teltan pystyyn, jalat aika poikki. Poutaa kun oli, tein nuotion ja kuivattelin kamoja. Aika hyvin saikin kuivaksi ennen kuin noin klo 22 alkoi ripsiä vettä ja vetäydyin telttaan.

Ti 11.8.2009

Aamulla oli poutaa, mutta puolilta päivin oli taas alettava hikoilla sadekamppeissa. Raskas maasto eteni järveltä toiselle suunnistaen, kunnes saavuin Surnukönkäälle. Lounaan syötyäni kahlasin sen kalsareissani, jotka kastuivat—ei onneksi mikään muu. Puista kasattu silta ei näyttänyt järin turvalliselta. Ylävirtaan seuraavasta koskesta olisi varmaan päässyt helpomminkin, mutta olihan sinne matkaa. Könkään ylitettyäni kuulin ja sitten näin järvellä moottoriveneen, jolla vanhempi pariskunta saapui tuomaan sapuskaa paikan erakolle [9]. Klo 19 tienoilla alkoi askel painaa liiaksi, joten ryhdyin leiriin Joulukotajärvelle ja jälleen poutasäässä kuivattelin kamat nuotiolla. Klo 23 telttaan. Ulkona näyttää kehittävän hieman sumua? Kameran akku ilmoittaa olevansa vähissä. PS: Pitkä Surnujärvi oli pohjoisosastaan ("aidattu" alue kartalla) täynnä kesämökkejä, mutta ilman asukkaita.

KE 12.8.2009

Jo aamulla polvet motkottivat hieman olostaan. Matka kuitenkni taittui hyvin poutakelissä, klo 9:ään jatkuneen välillä raskaankin sateen jälkeen. Poroaitaa, kuten arvelin, reunusti molemmin puolin jonkinlainen polku. Aidan ja Kapperijoen risteyksessä suuntasin etelään järville. (Takkaselkävaaralla oli täydet kentät kännykässä.) Mustavaaran ja Palo-Mustavaaran välissä istuin parikymmentä minuuttia "nauttien" äkillisestä ukkoskuurosta. Vähän salamia ja etäällä (etäältä oli jyrissyt jo pidemmän aikaa), mutta helkutinmoinen sade. Sitten tuli menoon stoppi. Ei toivoakaan päästä näillä polvilla Piilolaan asti. Löntystin Nammivaaran länsipuolella olevalle suolammelle asti ja laitoin teltan pystyyn jo ennen klo 18, juuri kun toinen ukkoskuuro oli tulossa päälle. Paiskoin viimeiset vaatenyssäkät telttaan, suojasin rinkan ja kömmin sisälle juuri minuutilleen kun rankkasade oli alkamassa. Hyvin teltta kestää sadetta [10]! Huonosti nämä uudet vaatepussini... Kaikki vaihtokalsarit olivat märkiä. Puhtaita, raikkaita, mutta märkiä. Perkele. Vaihdoin teltassa kuivaa ylle (niiltä osin kuin mahdollista) ja jäin lukemaan Baxteria ja juomaan rommia sateen paukuttaessa ulkona.

TO 13.8.2009

Nukuin tarkoituksella myöhään, minkä jälkeen vielä loikoilin aikani. Polvet olivat huonommassa kunnossa kuin eilen aamulla, mutta paremmassa kuin illalla. Hidasta kuitenkin oli matkanteko Nammijärvelle. Järvellä oli 4 miestä leirissä 2 teltan, pressukatoksen, 2 kanootin ja runsaan roinan kanssa. Tarjosivat taivaallista harrikeittoa, valkoviiniä (!!!, on pojilla roinaa!) ja kyydin Piilolaan veneellä. Antoivat vielä matkaan 4 valtavaa (no, isoa) harria. Olivat tulleet lentokoneella, leirineet ja kalastaneet pitkin järveä, ja huomenna lentävät pois jos on lentosää. Sevetin Air Taxi kuskaa kanootitkin! Eli klo 17 tienoilla oli jo kamiinassa tulet ja luin vieraskirjaa teetä hörpiskellen. Polku Piilolasta Kessijärven kautta tielle on nyt sitten merkitty, ja Nuottamajärvellä on laavu. Polku jatkuu myös Norjaan päin parin autiotuvan (ensimmäinen heti rajan takana) ja yhden laavun kautta sikäläisen tien varressa olevalle P-paikalle. Piilola on upea kämppä, siisti ja hyväkuntoinen, tilaa ainakin kuudelle, kaasuhella, hyvät puut ym. Laiturikin (vanha, vaarallisen näköinen muttei läpeensä laho) rannassa. Naapurissa Piilolan tilalla on enemmänkin väkeä. Isäntä [11] sieltä poikkesi moottoriveneellä juttelemaan, kutsui saunaankin. Lupasin harkita asiaa huomenna, mutta tämän illan vain loikoilla. Piilolan tila on hänen synnyinkotinsa, ja asuu nykyään Utsjoella.

PE 14.8.2009

Polvet edelleen kipeinä heräsin tasan klo 10 etäisen alppitorven läpitunkevaan huutoon. Se osoittautui Air Taxin lähtömeluksi Nammijärveltä. Kalamiesten kyyti oli, säiden ollessa suosiolliset, lähdössä. Barometrikin oli viimein nousussa, vaikka ulkona vielä satelikin. Ihan kohta sade kuitenkin loppui, sinistä taivasta näkyi, ja kohta paistoi aurinko. Hitonmoinen päivä olla toipilaana. Klo 11:20 Air Taxi haki toisen puolikkaan kalamiesten retkueesta. Joutuin sujuu kanootin pakkuu ja purku lentokoneesta. Kännykkä sai qson kahden tolpan kentällä ja viestin Jounille tilanteesta. Hän oli jo Saariselällä, kuten pelkäsinkin. Ei halunnut yksin kulkea UKK:n läpi, mutta ehdotti mentäiskö Hossaan melomaan. Lupasin ottaa yhteyttä kun olen Nellimissä, ehkä maanantaina. Piilolan isäntä poikkesi illalla tuomaan jäävoidelöllöä polviini levitettäväkseni. Illalla sadekuuroissa näkyi hienoja sateenkaaria.

LA 15.8.2009

Jälleen hieno päivä, ei merkkiäkään sateesta ja paine vaan nousee. Aamiaiseksi söin jämät eilisiltaisista letuista. Sitten oli kiva istua ulkona auringonpaisteessa lueskelemassa. Leena oli pitänyt kuva-CD:stä. Naapurista kuuluu satunnaista melskettä ja huutojakin, isäntä ei liene yksin. Ennen klo 15 laituriin tuli kanootilla isä-poika -seurue (?) odottamaan lentokonetta klo 17. Olivat leirineet ja kalastelleet järvellä reilun viikon. Kone tuli ajallaan, köyttivät kanootin ponttoonirakenteisiin kuormaliinoilla, ja lensivät tiehensä. Jättivät minulle kahvipaketin jämän. Nyt illemmalla polvet ovat yhä kipeät, mutta kyllä paljon paremmat kuin eilen, vedenhakukin rannasta hoitui ongelmitta. Voi silti olla, etten vielä huomenna lähde patikoimaan, elleivät yön aikan parane täysin moitteettomiksi. Jounillekin viestimissäni arvioissa pidin 3. lepopäivän optiona.

SU 16.8.2009

Jep, en lähde vielä tarpomaan. Polvet tuntuvat nyt jotenkin... jäykiltä, ei niinkään yhtä kipeiltä enää. Satunnainen pieni jaloittelu tuntuu tekevän hyvää. Päivällä naapurin isäntä ja emäntä kävivät moikkaamassa mustikkaan lähtiessään. Ovat keskiviikkona lähdössä kotiin. Ei muita vierailijoita, paitsi poro tepastelemassa aivan ikkunani alla. Pilvipoutaa, paine laskee hiljalleen, mutta huomisenkin pitäisi kuulemma olla poutapäivä. Illalla tuli nuoripari kämpälle, tieltä (ei polkua pitkin pääosin) suuntana eräs harju järven rannalla pohjoiseen noin 20 km. Hyvää huomista päivämatkaa heille.

MA 17.8.2009

Lähdin klinkkaamaan tasaista 2 km/h vauhtia hyvin merkittyä polkua pitkin. Laavu on siisti lounastaukolaavu, muttei oikein yöpymiseen. 21:30 tienoilla pääsin Kessin kämpälle [12] asti, missä oli jo yksi pariskunta. Siisti ja lämmin kämppä kolmelle (ehkä neljälle). Saunaa en alkanut lämmittää. Ei kaasuliettä tällä tuvalla. Stora Enso ei hemmottele kuten MH. Sain Nellimin Taxin puhelinnumeron.

TI 18.8.2009

Aamulla polvet taas sanoivat tukevasti EI, mutta buranan voimin kävelin lyhyen matkan tielle. Sitten oli sähellys Taxin tilaamisessa olemattomalla Elisan kentällä. Osoittautui, että puhelut ja viestit tähän numeroon menevät eri puhelimiin, ja paluuviestit tahmasivat matkalla. Saapui kuitenin wanha vm. -80 Oldsmobile (ei se virallinen taxi) hakemaan minut ja toi mökkilylään, mökki 50 eur, kyyti 20 eur. Munkkikahvi baarissa ja sitten sauna, nyt tuntuu taas elämä hymyilevän.